Millaisen toimijan tulee laatia pelastussuunnitelma?

Pelastussuunnitelma tulee laatia asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Vastuu suunnitelman laatimisesta on asuinkiinteistön hallituksella.

Myös työpaikoilla on velvollisuus laatia pelastussuunnitelma sekä varautua erilaisiin onnettomuuksiin. Laatimisvelvoite koskee niin teollisuuslaitoksia, kauppoja, kouluja kuin toimistojakin eli käytännössä kaikkia työpaikkoja. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, on rakennuksen haltijan laadittava pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. On tärkeää, että pelastussuunnitelma ei käsittele vain rakennusta vaan myös rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa.

Minimivaatimuksena on, että pelastussuunnitelmassa huomioidaan pelastuslain omatoimisen varautumisen ja tulipalojen ennaltaehkäisyn säädökset. Parhaimmillaan pelastussuunnitelma kokoaa kaikki rakennuksen ja siinä toimivien ihmisten turvallisuuteen liittyvät asiat. Pelastussuunnitelma on ennakoivaa turvallisuutta.

Milloin yleisötilaisuuteen tulee laatia pelastussuunnitelma?

Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin tulee laatia pelastussuunnitelma, jos 

• paikalla arvioidaan olevan samanaikaisesti yli 200 henkilöä 
• jos tapahtumassa käytetään avotulta, ilotulitteita, muita pyroteknisiä tuotteita tai erilaisia erikoistehosteita
• jos tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta 
• jos tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille

Mitä pelastussuunnitelmalla tavoitellaan?

Pelastussuunnitelman avulla rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaavat tunnistaa rakennukseen ja siinä tapahtuvaan toimintaan liittyvät vaarat. Pelastussuunnitelmassa kuvataan, miten kyseisiin vaaratekijöihin on varauduttu.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa selvitetään ja arvioidaan tapahtuman vaarat ja riskit. Tapahtuman turvallisuusjärjestelyt määritellään tehdyn arvioinnin perusteella, joten pelastussuunnitelma on tältäkin osin hyvin keskeinen asiakirja ihmisten ja ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi on oleellista, että pelastussuunnitelma antaa ohjeet tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimimiseksi.

Oikein laadittuna ja perehdytettynä pelastussuunnitelma on erinomainen työkalu niin yrityksen, kiinteistön kuin yleisötapahtumankin turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon.

Mitä turvallisuuskävelyllä tavoitellaan

Turvallisuusjohtamisessa keskeistä on varautuminen, jonka avulla niin yritys kuin taloyhtiökin pystyy hallitsemaan toimintakykyään mahdollisimman hyvin kaikissa normaali-, häiriö- ja uhkatilanteissa.

Turvallisuuskävely on yksinkertainen tapa todeta miten turvallisuusjärjestelyt toimivat käytännössä ja onko esimerkiksi riskejä, joita ei ole huomioitu ja samalla tutustuttaa tiloissa toimivat henkilöt turvallisuusjärjestelyihin.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työnantajan on tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta tai muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työnantajan on myös taattava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Työntekijä on myös perehdytettävä työhön, työpaikan työolosuhteisiin, turvallisiin työtapoihin, työmenetelmiin, työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön. Työnantajan on edellisten lisäksi mahdollistettava työntekijälle opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi. Turvallisuuskävely auttaa osaltaan työnantajaa näiden velvoitteiden toteuttamisessa.

Kuka voi toteuttaa turvallisuuskävelyn?

Turvallisuuskävely voidaan aivan hyvin käydä pelkästään yrityksen tai taloyhtiön omin voimin, mutta asiantuntijan käyttäminen helpottaa järjestelyiden aiheuttamaa työtä ja ennen kaikkea tuo ammattilaisen ohjaamaan turvallisuuskävelyn toteuttamista ja riskien ja toimintatapojen arviointia.

Turvallisuuskävelyssä perehdytään aina oman toimintaympäristön erityispiirteisiin, joten se on aina suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti. Ammattilainen osaa kuitenkin verrata kohdetta muihin vastaaviin ja pystyy näin tuottamaan laajempaa tietoa kohteen turvallisuuden kehittämiseen.

Turvallisuuskävelyn on hyvä olla riskiperusteinen ja siinä käydään läpi erityisesti poistumisreitit, kokoontumispaikat, alkusammutuskalusto ja sen käytettävyys, lukitukset ja toimintaohjeiden käyttökelpoisuus. 

Turvallisuuskävely sopii hyvin esimerkiksi pelastussuunnitelman laatimisen yhteyteen, mutta se voidaan järjestää myös erikseen. Taloyhtiöissä turvallisuuskävely on hyvä käydä esimerkiksi keskeisten vastuuhenkilöiden kanssa ja yrityksissä turvallisuuskävelyyn voi osallistua pienemmissä ryhmissä, vaikka koko henkilökunta.

JOITAIN ESIMERKKEJÄ TURVALLISUUSKÄVELYN SISÄLLÖSTÄ

Poistumisreitit

Turvallisuuskävelyssä käydään läpi kaikki poistumisreitit ja todetaan samalla niiden käyttökelpoisuus. Poistumisreitit on hyvä kävellä alusta loppuun, niin ne tulevat varmasti kaikille tutuiksi. Tutkimusten mukaan ihminen poistuu vaaratilanteessa yleensä tuloreittiään vaikka se ei olisi se turvallisin reitti turvaan. Tätä on perusteltu sillä, että ihminen kokee tuntemattomien vaihtoehtojen lisäävän uhan tunnetta. Tämän vuoksi suunnitteluvaiheessa on huomioitava erityisesti ne poistumisreitit, joita ei normaalitilanteessa juuri käytetä ja käydä erityisesti näitä läpi turvallisuuskävelyllä. On myös tärkeää, että poistumisteitä ei vain katsota vaan ne kävellään alusta loppuun. Samalla voidaan tehdä myös havaintoja poistumisreitin käyttökelpoisuudesta erilaisissa tilanteissa. Kaikkien poistumisreittien tunteminen antaa parhaat valmiudet valita hätätilanteessa turvallisin reitti turvaan.

Opasteet ja palo-osastointi

Turvallisuuskävelyn aikana kiinnitetään huomioita erilaisiin opasteisiin ja niiden merkitykseen, jotta tilojen käyttäjät osaavat tarvittaessa hyödyntää niiden tarjoamaa tietoa. Myös eri palo-osastojen merkitys ja palo-osastojen rajat huomioidaan.

Alkusammutuskalusto ja automaattinen paloilmoitusjärjestelmä

Turvallisuuskävelyllä käydään läpi alkusammutuskalusto ja paloilmoitinpainikkeet, mistä löytyy, miten löytyy ja miten käytetään. Huomioidaan erilaisten alkusammuttimien soveltuvuus kuhunkin tilaan ja toimintoon sekä katsotaan ja kerrataan mahdollisen paloilmoitin- ja sprinklerjärjestelmän sijainti ja merkitys.

Tilojen palo- ja poistumisturvallisuus

Onko tiloissa ylimääräisiä esteitä poistumisteillä tai niiden läheisyydessä? Pystyisikö tiloissa kulkemaan heikon tai olemattoman valaistuksen turvin? Onko porrashuoneessa ylimääräistä tavaraa? Käydään läpi myös erilaisten toimintojen ja tilojen paloturvallisuus.

Ulkoalueet

Turvallisuuskävelyllä on hyvä varmistaa myös ulkoalueiden turvallisuus ja esimerkiksi pelastusteiden käyttökelpoisuus.

Mitä paloturvallisuuskatselmus on ja mitä se ei ole

Pelastusviranomainen suorittaa palotarkastuksia kohteesta riippuen esimerkiksi yhden, kolmen tai kymmenen vuoden välein. Palotarkastusten tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja ennaltaehkäistä sekä vähentää onnettomuuksia. Pelastusviranomaiset toteuttavat valvontaa muun muassa asuintaloissa, julkisissa tiloissa, kiinteistöissä ja yleisötapahtumissa.

Paloturvallisuuskatselmus on sisällöltään lähellä pelastusviranomaisen suorittamaa palotarkastusta, mutta se ei missään tapauksessa korvaa sitä. Paloturvallisuuskatselmus on tarkoituksenmukaisin toteuttaa palovaroitinasennusten, pelastussuunnitelman laatimisen tai turvallisuuskävelyn suunnittelun yhteydessä tai osana yrityksen tai kiinteistön paloturvallisuuden kehittämistä. Paloturvallisuuskatselmuksesta laaditaan raportti, joka toimii taloyhtiön tai yrityksen apuna turvallisuuden kehittämisessä ja riskien ennaltaehkäisyssä. Olemme mielellämme kumppaninne myös kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa.